Historia
Vihdin kirkonkylän alueella ensimmäiset asutuksen merkit ovat peräisin kivikaudelta. Asutus alkoi vakiintua alueella 1400-luvulla maaston antaessa hyvät puitteet maanviljelylle. Vihdin kirkonkylän ydin muodostuu kolmesta maarekisterikylästä, joista kaksi, Niuhala ja Suksela, mainitaan jo 1500-luvulla ja kolmas, Pappila, 1600-luvulla.
Niuhalassa oli 1500-luvun loppupuolelta alkaen kolme taloa, Myyrin rustholli, Liukkaan verotalo ja Kuorttila, joka oli kappalaisen puustelli. Niuhalasta tuli Vihdin hallinnollinen ja kirkollinen keskuspaikka, kun Pyhän Birgitan kirkko rakennettiin Kirkkoniemeen joskus 1480-1507 välisellä ajalla. Niuhalan kylän isojako suoritettiin 1765. Liukas muutti keskiaikaiselta kylätontilta 1700-luvun lopulla nykyiselle paikalleen. Kylä kasvoi hitaasti, ja 1800-luvun puolivälissä kylässä oli vasta neljä taloa, kuusi torppaa ja neljä muonamiesmökkiä.
Sukselassa mainataan keskiajalla olleen 5-6 taloa. Talomääräksi vakiintui neljä, joista kaksi, Jaakkola ja Sipilä siirtyivät 1800-luvulla pois keskiaikaiselta kylätontilta. Jaakkola jaettiin Yli-Jaakkolaksi ja Ali-Jaakkolaksi. Yli-Jaakkola paloi, mutta Ali-Jaakkolassa (nykyisessä Pitäjänkeskuksessa) toimi kestikievari aina 1920-luvulle asti maantien varrella.
Pappilan kylä muodostui vain yhdestä talosta, Pappilasta.
Kylien pihapiirit olivat tyypillisiä lounaissuomalaisen rakennuskulttuurin edustajia: 1700-luvun loppuun asti ne olivat neljältä sivulta rajattuja umpipihoja. 1800-luvulta lähtien asuinrakennus sijoitettiin yleensä tontin korkeimmalle kohdalle ja muut rakennukset avoimesti sen sivuille. Sauna ja riihi sijaitsivat palovaaran vuoksi kauempana. Asutus kylissä alkoi lisääntyä 1800-luvun loppupuolella elinkeinoelämän vapautuessa.
Liikenteellisesti Sukselan kylän sijainti oli aikaisemmin keskeinen. Kylässä erkanivat toisistaan Turkuun johtava maantie ja Hämeenlinnan tie. Kylänraitti on mahdollisesti jo keskiajalla kulkenut samansuuntaisesti kuin nykyisin. Suurin muutos raittiin tehtiin vuonna 1878, jolloin tie oikaistiin kulkemaan suoraan Myyrin ja Kuorttilan talojen välistä. Aikaisemmin se oli kiertänyt lähempää vanhaa kirkkoa, Kuorttilan aitan sivuitse. Vielä vuoden 1903 asemakaavapiirroksessa raitin varrella on näkyvissä mm. kirkkotallien yhtenäinen rakennusrivi. Tämän päivän raitin pintaa on korotettu runsaalla metrillä, mikä on aiheuttanut järven puoleisten rakennusten "putoamisen" raitin varrelta.
Nykyisen Vihdin kirkonkylän keskustan rakennuskanta on lisääntynyt 1900-luvun alusta alkaen melkein jokaisella vuosikymmennellä. Uudet rakennukset ovat kukin antaneet omat piirteensä kyläkuvalle. Asumisen historiallinen kerroksisuus on edelleen hyvin näkyvissä kylämaisemassa.
Pirkko Aurell
Museoamanuenssi
Edellinen sivu: Yritykset
Seuraava sivu: Ajankohtaista